Järeytymisen ihme: taulukot kertovat








Vuosikasvun kairaus menossa. Harva ymmärtää puun sädekasvun ja kuutiokasvun suhdetta, sitä  miten nopeasti kuutioita alkaa kertyä isoihin puihin. Jos ymmärtäisivät, eivät hakkaisi juuri järeytymässä olevia metsiään aukoksi, kuten valitettavan usein näkee tapahtuvan. 

Metsässä kannattaa kasvattaa suoraan 
arvokkainta puuta




Nykyisessä ns. tehometsätaloudessa (joka ei ole erityisen tehokasta, kylläkin tuhokasta) kaikki pakotetaan samaan putkeen eli tuottamaan massateollisuudelle mahdollisimman halpaa kuitupuuta. En tiedä, onko se ollut varsinainen tavoite, mutta siihen tullaan, kun metsien käsittelyssä on pakko mennä alaharvennuksen (pienet pois) ja kasvatushakkuiden kautta mahdollisimman yhtenäiseen metsikkörakenteeseen, ja lopussa odottaa tietenkin: aukko ja sen jälkeinen vuosikymmenien vajaatuottoinen jakso .

Metsät pyritään pitämään mahdollisimman tiheinä (mikä toki laadun kannalta on alkuvaiheessa perusteltuakin, jos jo ollaan tasarakenteisessa metsässä) ja tästä poikkeavat pakotetaan ruotuun tiukoilla pohjapinta-alan määräyksillä. Pohjapinta-ala on rinnankorkeudelta (130 cm) mitattujen puiden paksuuden mukaisen ympyrän pinta-ala hehtaarilla.

Pohjapinta-ala tarkastelutapana suosii tasarakenteisia metsiä, se on kuin tehty tehometsätalouden massan kasvatuksen tarpeisiin! Jos haluaa järeää tukkimetsää, pohjapinta-alat tippuvat helposti hoito-ohjeiden raja-arvojen alle ja aletaan jo syyttää metsän vajaatuottoiseksi saattamisesta – jopa metsän hävittämisestä. Näitä rajoja on onneksi jo hiukan tarkistettu ja lievennetty, mutta edelleenkin jos haluaa järeyttää nopeasti metsäänsä (sädekasvu 2,5 mm/v), ollaan nopeasti pohjapinta-alan kanssa ongelmissa.

Pohjapinta-ala on sokea mittari. Se ei ymmärrä, että harvennetussa metsässä puut lähtevät välittömästi hyödyntämään lisääntyneen kasvumahdollisuuden (tila, valo, ravinne) ja puut järeytyvät nopeammin.

NÄMÄ TAULUKOT
olen tehnyt omaan käyttööni ja niissä voi olla toki vähän virheitä ja eptarkkuuksia, mutta ne kertovat kuitenkin ajatteluni ja laskemiseni perusteet:

Huom!
Saat taulukon suureksi, kun näpäytät sitä hiiren vasemmalla näppäimellä. Paluu ruksista oikeasta yläkulmasta tai esc-näppäimellä.


TAULUKKO 1:

Taulukon avulla voit hakea optimaalisen puumäärän niin, että et pidä turhaa puupääomaa metsässäsi, vaan ohjaat maapohjan ym. kasvuvoman suoraan arvokkaimpaan tukkipuustoon, sen järeyttämiseen.





Taulukko N:o 1 tarvittavakappalemäärä puita 7 m3 kasvulla

Puunkorkeusmittari on hyvä apuväline. 



TAULUKKO 2:

Nykyisin vanhemmat metsät kasvatetaan suurin piirtein näin tiukkoina, sädekasvu on vain 1mm ja tuotto% jää heikoksi.






TAULUKO 3:

Käyttökelpoinen määrä puita harvennuksen jälkeen:








Vuosilustot näkyvät kairan tikussa.



TAULUKKO 4:

Tuotto vain paranee, mutta tässä mennäään "rikoksen puolelle" eli puuston pohjapinta-alat menevät nykyohjeiden mukaan liian pieniksi, vaikka metsänomistajalle metsä tuottaa mainiosti!






TAULUKKO 5:
Näin harvaksi ei saisi enää metsää päästää. Tämä voisi toimia kuusikossa ja ehkä uusien säännösten mukaan.





TAULUKKO 6:
Hidaskasvuisen metsän kasvatus, jos laki sallii...






Kairausnäyttetä on kertynyt mappikaupalla.



TAULUKKO 7:
Vaihtoehtoja puumääristä eri sädekasvuilla. Ota huomioon, että pohjapinta-alan ei saisi nykyohjeidne mukaan menä alle 15 neliön (toiseksi viimeinen sarake).






TAULUKKO 8:
Tämä on väärän tuloksen antava taulukko Tapion Taskukirjasta.
 








1 kommentti:

  1. Hyvää analyysiä ja käyttökelpoista harvemmin myyntiä ja metsänhoitoa harrastavalle.

    VastaaPoista