Arvometsän opetusrastit



 Arvometsän 19 opetusrastia

Rastit kertovat koemuksistani yläharvennuksen käytöstä metsieni hoidossa. Mukana on myös kohteita, joissa olen joutunt tekemään aukon ja uudistamaan metsän keinollisesti sekä vertailtu näiden kahden hakkuutavan tuottoja.
Mukana on myös muutamia yleisempiä metsän käyttöön liittyviä kulttuuri- ym rasteja, jotka vievät mm. metsän käytön varhaisempaan historiaan (rastit nro:4, 8, 12 ja 15). Minusta on mukava tehdä metsässä työtä niin, että omat ja aikaisempien polvien tekemiset ovat nähtävissä rinnan !



HUOM!
Kun näpäytät kuvaa hiiren vasemmalla näppäimellä, saat sen ja muut kuvat koko ruudun kokoiseksi. Paluu X-merkistä oikeasta yläkulmasta




Rasti 1
 Aukoksi 1960 hakattu suo.






Historia:
Pyysimme harvennusta, johon ei suostuttu, vaan vaadittiin alkuperäisen jättöpuuston poistamista ja metsän viljelyä. Lähdimme kuitenkin kehittämään metsää ns. jätepuustosta ja niinpä sinne syntyi uudistuskypsä metsä jo 27 vuodessa!

Alkuperäistä metsää v 1960 ei annettu harventaa vaan piti tehdä aukko. Kuitenkin jätettiin vesomatta pienet alikasvos kuuset joiosta kehittyi tuottava metsä. Tästä kostona ei tehty uusia leimauksia eikä palautettu vakuustalletuksia 8 vuoteen. Puusto 1987 1460 kpl, 210 m3/ha, puut yli 90 v vanhoja. Eli uudistuskypsä metsä. harvennus osittaisena yläharvenuksena hakkukertymä 100 m3/ha.  Puusto v 2011 260 m/ha. Metsä taas harvennettavan puustoinen. Mittausala 6,15 aaria.



Rasti 2

Pelastettu raiskiometsä.


Tätä lohkoa harvennettiin 2003, ala 3,2 ha,  hakkuuertymä: tukki 146 m3, kuitu 128 m3 polttohakeeksi puuta 37 km3 eli yhteensä 311 m3 eli 97 m3/ha. Jos tämäkin lohko olisi uudistettu ohjeiden mukaa hajakylvöllä, niin hakkuukertymä olisi ollut kuitupuuta, josta suurin osa hieskoivua. Näin on käynyt metsäpalstamme rajalla yhtiön metsässä 1964 aukoksi hakatussa metsässä.


Rasti 3

Pakotettuun aukkohakkaukseen jätetty koeala 



Jätimme 1960 aukoksi hakattuun kohteeseen koealan ns. jätemetsästä eli luontaisesta alikasvoksesta ("raiskiosta"), joka olisi pitänyt määräysten mukaan hakata pois.
Puusto 1960 oli 1466 kpl 20 m3/ha, paksuin puu 14 cm.
Puusto v 1978 oli 168 m3 ja v 2002 se oli jo  289 m3.
Vieressä uudistetulla eli aukosta lähteneellä alueella puuta oli 150 m3/ha.
Koealan harvennettiin yläharvennuksella 2002, jolloin hakkuukertymä oli 183,5 m3/ha, josta tukkia 151,8 m3 ja kuitua 31,5 m3/ha. Kantohinta oli 7492,5 €/ha.
Viereisen uudistusalan harvennustuotto oli vain 663,6 €/ha.
SIIS: METSÄNHOIDOLLINEN TAPPIO 6 HEHTAARILLA 38 453 €. ( Yksi mersu!) Päälle vielä uudistuskulut, taimikon hoito ja metsänhoitomaksut.


Rasti 4
Satavuotiaat hiilimiilun paikat

 



Tässä on halkaisijaltaan 15 m hiilimiilun  paikka. Metsästä on otettu tuloa jo noin 200 vuotta kaskeamalla viljalle, polttamalla tervaa ja hiiltä jota käytettiin hytti raudan tekoon joita hyttejä oli myös petäjävedellä. Tunnetuin vielä nykyisinkin toimiva Koskensaaren tehtaat, joka käyttää nyt valmista rautaa ja muita metalleja. 
Hiiltä käytettiin pajoissa ja hyttiraudan valmistamisessa. Kun rautatie tuli Petäjävedelle, niin hiiliä alettiin kuljettaa rautateitse. Tämän miilun lähin asema oli Huttulassa noin 4 km päässä. Kun tämän miilun paikan kunttaa kaivaa (kuvassa) niin siitä löytyy hiilen murskaa.



Rati 5
Uudistamaton aukkohakkaus




V 1946 edellisen omistajan aukoksi hakkaama alue, jota ei keritty uudistaa. Josta on tehty kolme harvennusta, joista kaksi viimeistä yläharvennuksena. Silloin alusmetsä säästyi hyvin,  kun jätkät sen hakkasi, eikä hevosilla ajettu puiden yli. Tämän lohkon uudistaminen ei ollut kiireellisempiä kohteita kun vanhemmat tulivat kotipalstan korpeen, jossa ei ollut mitään. Ei edes ensimmäisenä kesänä laidunta yhdelle hevoselle eikä lehmälle. Saunan rakentaminenkin (asunnoksi) oli aloitettava tyhjästä.
Veljeni aloitti tämän lohkon vesomisen ja keräsi siitä polttopuuta 1,2 ha alalta v 1956 16-vuotiaana, jolloin metsään kuljettiin suoraan ensin 3 km polkupyörällä ja 4 km kävellen. Joten 1,2 hehtaariakin oli hänelle hyvä suoritus. Tosin teki turhaan, kun hoitamattomanakin se olisi tuottanut saman tai hieman enemmän, kuin myöhästynyt uudistus. Josta seuraavasa rastissa.



Rasti 6
Jatkuvaa kasvatusta varten kylvetty mäntymetsä v 1958





Tämä lohko on kylvetty jatkuvaa kasvatusta varten v 1958. Tästä alkoi minunkin työt metsissä.
Olin silloin 11 vuotias, kun lähdimme veljen kanssa tätä lohkoa kylvämään. Aukko oli edellisenä keväänä kulotettu. Veljeni kuokki laikut ja minä kylvin perässä. Pullonkorkkiin oli tehty reikä, josta tuli noin 5-6 siementä kerralla, kun sitä kallisti. Siemenet poljin maahan.
Isämme oli antanut meille ohjeet, että kylväkää ne 4 metrin rivivälein ja kahden metrin taimivälein, jolloin viimeisessä harvenuksessa saa poistaa joka toisen rivin ja väleihin tulee jo uusi metsä, eikä tuotto katkea kymmeniksi vuosiksi. Hänellä oli jo silloin selvä näkemys, ettei aukkohakkuu ole ainoa hyvä ratakisu metsän uudistamisessa.
Mittasimme ja linjoitimme kylvörivit ohjeen mukaan, ja tästä metsästä tuli nykyisten termien mukaan puupelto. Jo iltapäivällä huomasimme, ettemme kerkiä kylvää koko lohkoa samana päivänä. Eikä miellä ollut halua lähteä kävelemään kotiin ennen kuin kylvö oli tehty. Joten säästimme hieman eväitä ja teimme sammaleesta pienen kammin hyttysten suojaksi,  jossa pari nokista poikaa nukkui yönsä rauhassa, kun Keski-Suomessa ei ollut susia.
Seuraavana aamupäivänä oli meille mieluisa yllätys, kun veljeni 7 v ja siskoni 15 v toi meille lisää eväitä. Eikä vanhemmatkaan olleet huolisaan meistä, kun olivat arvanneet meidän aatokset.

TARKAT TIEDOT LOHKOSTA:


Puusto 6.7 2008 717 kpl/ha 0,298 m³ kpl 214 m/ha koealat I ja II á 3 aaria. Puuston arvo tukki á 46 € kuitu 16 € m³ yht.7361 €/ha (taulukosta 21 cm paksuus 17 m pituus 0,294 m³ 10,09 € kpl) Katso harvennusmalli kasvu 7 m/ha vuosi sädekasvu 2 mm. Harvennus tuotto 2001 hehtaaria kohti 45.08 m³ 716.82 €.Polttopuuta 20 pm³ = 11 km³ á 2 € yht. 22 €.



Metsän tuotto 50 vuodessa 8097.82 € / 163.96 € vuodessa.



1958 kylvetty männikkö jatkuvaa kasvatusta varten, riviväli 4 m, taimiväli 2 m. Ensiharvennus

v. 2001. Hakkuukertymä 46 m³ + polttopuuta 20 pm³ Seuraavat harvennukset 15 vuoden välein. Viimeisessä harvennuksessa riviväli 8 m, puuväli 8 m. Runkoluku noin150kpl/ha. Alle tulee jo uusi metsä, jonka voi kasvattaa suoraan tukkiharvuuteen laadun siitä kärsimättä. Kuitupuu hinnoi-tellaan kolmasosaan tukin hinnasta. 
Katso taulukko: Harvennusmalli kasvu 7 m³ / ha vuosi sädekasvu alussa 2 mm/v. Jonka mukaan seuraavan 55 vuoden tuotto on yht. 20756 € 377.4 € vuodessa 7 m³ kasvulla. Kun katsoo metsän aluskasvillisuutta huomaa metsän ravinnevarat olevan vielä paljon suuremmat, kuin vanhan luonnontilaisen metsän. Josta jää kasvuvaraa seuraavalle metsäsukupolvelle 550 kpl/ha, joka riittää seuraavan jakson puumääräksi ja kasvaa välikasvuna hyvälaatuiseksi suurten puiden varjossa. Silloin halpaa kuitupuuta ei tarvitse kasvattaa ylimääräisenä kuin tukipuun latvoissa.



Rasti 7
Lasteni 4 H kerholaisina kasvattamista kuusentaimista uudistettu alue




Olen joutunut tettämään aukkoja metsääni, vaikka ne eivät ole olleet kovinkaan kannattavia.
Kun yhtiötkään ei olleet halukkaita tekemään yläharvenuksia maineen ja oieudenkäyntien pelossa. Enkä minäkään kaikkea metsän kasvua muun rakentamisen ja karjanhoidon takia ole kerinnyt hakata. Tällä aukolla rahoitin osaltaan äidilleni ostamaa rivitalohuoniestoa. Olihan näissä kohteissa kuitenkin hyvä puusto. Avojuuriset kuusentaimet lähtivät hitaammin alkukasvuun kuin nykykyset paakkutaimet. Tähän on kuitenkin tullut hyvä metsänalku, jonka vesoin v 2012. kuitenkin aikaisemmin kaivetun ojanpenkan luonnon taimista on tullut jo melkein tukkipuita. 






Rasti 8
Riitametsä: Tämän metsän harventamiseen ei saanut mistään lupaa


Edesä sammaleen peitossa 1907 myrskyn kaatamia puita. Yläharvennus mahdollistaa myös historian merkkien säilyttämisen. Avohakku ja muokkaus: kaikki katoaa!


Anottu harvennusta ja ylispuiden poistoa 1976, johon ei saanut lupaa metsänhoitoyhdistykseltä, piirimetsälautakunnalta, Keskusmetsälautakunta Tapiolta eikä Metsähallitukselta. 
Lisäksi ote metsälautakunnan vastineesta oikeuskanslerille. ”Tarkastuksessa voitiin todeta, että metsikkö ei ollut kiireellisen harvennuksen tarpeessa ja toisaalta, jos harvennus olisi suoritettu maanomistajan esittämällä tavalla, olisi toimenpide johtanut YML:n mukaan metsän hävittämiseen.” Ote Keski-Suomen metsänhoitolautakunnan vastineesta oikeuskanslerille kirje N:o 10132 24.10 1987 ED / TK.  Näin ei olisi saanut tehdä.
Isännän, sen jälkeen kaksi kertaa hävittämään metsään.  Ensimmäisen "hävityskerran" jälkeen metsä 1988 kasvoi 7,7 m³/ha ja tuotto oli 1264 mk/ha, tuotto puustopääomalle 8,3 % Samaan aikaan Keski-Suomen samanlaatuiset metsät tuottivat ammattilaisten hoitamana verotuksen mukaan 13 % kuluineen vähän yli 700 mk. Tästä ei tuomittu eikä yritetty rauhoittaa metsiäni, koska aloin tietää metsien tuotosta liikaa.   
Toisen kerran tämä metsä ”hävitettiin” tai hoidettiin 1999.  Puusto 1987 235,7 m³ 1548 kpl/ha ennen harvennusta. Harvennettuna 1032 kpl/ha  103 m³ myyntipuuta 132 m³ Harvennus 1999 jäljellejäävä puusto 742 kpl/ha, puusto v 2008 232m³/ha kasvu 7,4 m³ ha vuodessa. Metsä on taas harvennettava.





Rasti 9
Työlohko, josta on poistettu ylimääräinen puustopääoma 
 
Harvennettu metsä v 2013 pojapinta-alaan  14, 87  m2 mitattu kaikki puut.  Yksi puu alle syyterajan 15m2 ha


Puusto ennen harvennusta 289 m³/ha. Harvennuksessa poistettu 131.3 m³/ha.
Jäljelle jäänyt puusto 157,6 m³/ha. Pohja pinta-ala harvennuksen jälkeen 14.872 m² (metsikkö mitattu yksin puin hakkuun jälkeen). Syyterajan pohja pinta-ala on 15 m²/ha, uupuu 0,128 m², eli 40,4 cm paksu puu 0,1282 m².   
Eli hienosti lakitermein sanottuna tässä tapauksessa rikoksella saatu hyöty on noin 55 € yhdestä puusta. (Pienenee toki, jos oikeus katsoisi "rikoksessa" hakatun pienempiä eli arvottomampia puita...). Katselmus on pidettävä kiireesti, sillä metsä kasvaa koko ajan!  Virheitä tulee, kun leimasin poistettavat puut värillä, ilman jätettävän puuston mittausta.
Kuitenkaan laskujeni mukaan 7 m³ kasvusta ei aivan riitä näille metsän puille 2 mm sädekasvuun ravinteita. Kuitenkin sen saavutan, koska kasvu tulee olemaan sitä suurempi.
Kun laskee jäävien puiden hinnaksi 45 € m³ x 157,6 = 7092 €/ha ja kasvuksi 8 m³ samalla hinnalla, vaikka kuitua muuttuu vielä tukisi kasvun lisäksi, on tuotto silloin 360 €. Jolloin tuotto puupääomalle 5 %.
En nähnyt mitään järjellistä perustetta hakkuuttaa tätä metsää aukoksi ja uudistaa sitä.
Noin 4 € halvemman kantohinnan aukkohakkaukseen verrattuna saan kuitatuksi, kun muutamassa vuodessa kuitupuu muuttuu arvokkaammaksi tukiksi. Vielä kun jätetyn puustonkin olisi myynyt ja siitä maksanut verot ja uudistuskulut ei 4500 € sijoituksesta 5 % korollakaan saisi kuin 225 € tuoton. 





Yo. kantokuva kertoo havainnollisesti harvennuksen merkityksen kasvulle:
Tässä on tältä lohkolta kaadetun suurimman harvennuspuun kanto ja samasta tukista 5.2 m tukin leikkaus. Kantoleikkauksesta laskin ensimmäisen sadan vuoden kasvuksi 10,5 cm, jolloin puulla oli pituutta 6 m. Siitä se on sitten kasvanut 59 vuodessa 2.1 m³ tukkipuuksi. 
Mikä innosti puun näin vahvaan kasvuun? Tämä puu oli jäänyt kahden ojan risteykseen, jolloin sen kasvuolosuhteet olivat parantuneet. Vuosilustoissa näkyy harvennusten vaikutuksia ja viimeinen harvennus erittäin hyvin 11 vuotta sitten. Tätä metsää on harvennettu nyt jo 4 kertaa ja lisäksi tehty yksi vanerikoivuleimikko.





Tässä vielä kuva harvennuspuiden pinoista, kun edellisestä harvennuksesta on kulunut 11 vuotta. Vertailepa seuraavaan rastiin!




Rasti 10
"Navetan rahoitusaukko" ( 1.2  ha)







 
Tähän tehtiin olosuhteiden pakosta avohakkaus 1982 ja istutus 1983, kun puutavarayhtiöt eivät olisi tehneet yläharvennusta. Itse en olisi sitä kerinnyt hakata navetan rakentamisen vuoksi. Yläharvennus olisi johtanut todennäköisesti metsän rauhoittamiseen. 
Tätä metsää harvennettiin 1970 alussa alaharvennuksena. Siihen oli kasvanut 290 m³ puusto ennen aukon tekoa. 
Tämä metsä on pystykarsittu ja harvensin sen talvella 2012-13, josta sain talven polttopuut ja kuvan (alla) osoittaman kuitupinon 19,4 m³ ja rahaa 640,20 € hankintakauppana. Tämä siis ensimmäisen 30 vuoden tuotto metsänomistajalle.









 Rasti 11
 Tukkipuuharvennus ja taimikon perkaus keväällä  2013






Toinen harvennuslohko, jossa on tehty yläharvennus ainoastaan tukkipuita poistamalla. Alle on kehittynyt kuusen taimisto, jonka harvensin heti hakkuun jälkeen melkein tukkipuuharvuuteen. Alusmetsä saa kasvaa lähes suurten puiden alaoksiin, jolloin ne säilyvät paremmin ehjinä. Ylispuutkin ovat lopuksi poistettaessa tosi hyvälaatuisia puita. 
Halpaa kuitupuuta ei tässä mallissa tarvitse kasvattaa kuin tukkipuiden latvoissa eikä metsän tuotto katkea kymmeniksi vuosiksi. 
Missä energiapuut ? Ei missään! Pelkkä energiapuu on metsänhoidollinen virhe, sitä kyllä Suomessa piisaa, liiaakin. Kuitupuukartelleille en paljon korviani lotkauta.







Rasti 12
Suuri mänty opettaa ?





Suuri mänty  65 cm/1.3 m  pituus 24 m tilavuus noin 5 m³. Joka jäi 1960 noin kuution kokoisena aukon siemenpuuksi. Kasvu on ollut keskimäärin 83 litr. vuodessa.  Metsä jonka kasvu 7 m³/v riittää vain 85:le tällaiselle puulle, 425 m³/ha. Ympärillä pystykarsittuja kuusia.





 Rasti 13
Neljä kertaa harvennettu metsä: kolme yläharvennusta




Harvennettu kohta metsässä, josta on poistettu turha puustopääoma. 
Puusto 600 kpl/ha 154.27 m³/ha ja keskitilavuus 0.257 m³. Puuston ikä 110 vuotta.   
Kasvu 6.7 m³/vjoka on kaikki tukia á 50 € eli tuotto 335 €/v. 
Tässä muuttuu kuitua tukiksi koko ajan, jolla teen hyvän lisätilin.





Rasti 14
Luonnontilainen metsä





Luonnontilainen metsä.  Puusto 1987 oli 455 m³/ha 2900 kpl. Puusto 2008 574 m³/ha 2233 kpl/ha. 
Erotus 119 m³ eli 21 vuoden kasvu 5.7 m³/v  + kuolleet puut 667 kpl/ha á 0,0349 m³ = 23,27 m³ ÷ 21 = 1,1 m³/v kasvu yhteensä 6.8 m³ vuodessa. 
Jos tälle puustolle laskee 2 mm sädekasvun, kasvaisi tämä metsä 23,27 m³ vuodessa.   
Tässä metsälohkossa 1969 metsänhoitaja Kaipainen löi leimauskirveellä lastun puunkyljestä ja näytti vuosikasvua ja sanoi, ettei tämä metsä kasva ja on turha harventaa vajaatuottoisena.




Rasti 15 
Vanha tervahaudan paikka



Vaikka metsä on niin sanotussa korvessa, on siellä ollut taloudellista toimintaa jatkuvasti. 
Kuvassa on vanha tervahaudan paikka, jossa näkyy selvästi tervan laskupaikka. 
Ympäristön metsä on kaskettu ja viljelty ruista 1800 ja 1900 luvun vaihteessa. Torpparit saivat kasketa ja viljellä ruista talollisten metsissä. Vuokrana oli yleensä puolen sadon luovutus isännälle.
Kun aloin harventaa näitä metsiä, huomasin hiiltyneitä kantoja ja kannon, joka oli sahattu puoleen puuhun noin 70 cm korkeudelta ja jätetty loput tuulen kaadettavaksi. Tämän metsäpalstan naapuri on Kytömäki, entinen torppa, jonka vanha isäntä kertoi, että hänen isänsä on näitä metsiä kaskennut. Kasken  pitkät kannot kehittyi hyviksi tervaksiksi,  joista tervaa tehtiin. 
Vielä 1950 luvun alussa metsästä otettiin tervaskantoja, joiden ottamiseen isäni antoi luvan. Kantoja otettiin osaltaan räjäyttämällä, mikä ei ollut hyväksi metsälle, koska räjäytyksessä lennelleet kannonkappaleet olivat vaurioittaneet ympäristön puita, joita sitten lahon vuoksi jouduimme kaatamaan.


Sama tervahaudan kangas reilun yläharvennuksen 1988 jälkeen. Metsää hyödynnetään edelleen sitä rajusti muuttamatta!



Rasti 16



Aukon reuna josta viereinen metsä on vienyt 
kaiken ravinnon 6 m:n matkalta





Aukon rajalla on naapurin kauan harventamaton luonnontilainen metsä puolukkatyypin maalla jonka aluskasvillisuudessa on myös jäkälää. Aukon reuna on itä-länsi suunnassa joten tähän paistaa aurinko maksimi teholla, ei ole valon puutetta. Tämä aukko on laikutettu kaivurilla varovasti vain
kunttaa raapaistu sen verran, että kivennäismaa on tullut näkyviin, joka on kylvetty männylle v 2004.
 On myös selvitettävä kuinka paljon paremmin aukon reunapuut kasvavat kuin metsän sisällä.
Metsälehdessä oli aikaisemmin artikkeli liian pienistä aukoista. Sen mukaan aukkojen reunojen
huono kasvu aiheuttaa kasvutappioita. Siltähän se näyttää katsottuna, mutta mikä onkaan totuus, jos
otetaan huomioon reunametsien parempi tuotto.
Miten tämä suhtautuu jatkuvan kasvatuksen metsiin?
Mielestäni näin karun maan jatkuva kasvatus on tehtävä metsää harventamalla jaksoittain niin, että
jäljellejäävät puut ovat elinvoimaisia jotka pystyvät käyttämään lisääntyvän kasvutilan ja ravinteet
hyväkseen ilman elpymis-viivästystä.  jolloin siitä tulee lopuksi harvennetun ja siemen, tai suojus-
puuston välimuoto. Laske taulukoista monta puuta tarvitaan 5 m³ kasvulla milläkin sädekasvulla lopuksi. Edellä olevan johdosta pieniaukkoinen jatkuva kasvatus on epävarmaa näin karulla maalla
ilman lannoitusta.


Rasti 17
Pottitaimilla 2003 istutetu kuusikko





Teetin tämän aukon talvella 2002 - 03 veroleimikkona, kun pinta-ala verotus päätyi. Halusin myös maksaa loput lainat pois. Sen jälkeen kävin pankinjohtajan luona kertomassa, ettei minun tarvitse enää tulla hattu kourassa pankkiin eikä pankinjohtajan pokkuroida minulle, kun olen pankin huono asiakas, jolla ei ole rahaa eikä velkaa.
Talvi 2003 oli niin leuto ja vähäluminen, että uudistusalan muokkaus tehtiin talvella ja kuusten istutus heti keväällä. Jonka johdosta kuuset kerkesi kasvaa ennen vesakon ja heinän kasvua, ettei niitä tarvinnut kaivaa heinikosta. Laikutus tehtiin ympäri pyörivällä telakaivurilla. Kuskia kehotin tekemään laikut vain kunttaa poistamalla sen verran, että kivennäismaa tulee näkyviin. Turhaa sammalkunttaa kaivamatta ettei siihen tule turhaan heinikko ja vesakko. 
Kuten kuvasta näkyy koivikko ei ole kehittynyt kuusten päälle, joka on nyt kymmenen kasvukauden päästä vesottava.
Pottitaimilla istutetut kuuset lähtivät heti ensimmäisenä vuonna kasvamaan pituutta yli 10 cm ja toisena jo 20 cm ja niin edelleen. Avojuuriset taimet juroivat 3 – 4 vuotta kasvattaen ensiksi pintajuuriston ennen kasvuun lähtöä.
Kuitenkin tässä hyvin onnistuneessa taimistossa 10 vuoden tuotto on vain pari kuutiota hetaarilla.



Rasti 18 
Pystykarsittu harvennusmetsä kuva 2011






TYÖLOHKO 95:  ISTUTETTU MÄNTYMETSÄ IKÄ 30 VUOTTA v 2011.
Kevät 2011 ensiharvennus noin 600 kpl/ha. Pohjapinta-alaan  13,6 m² Puusto 17cm (1,3 m) keskipituus 12 m á 0,138 m³  82,8 m³/ha Harvennustiheyden laskenta ja pohdinta mihin harvuuteen harvensin. Koska hidaskasvuisuuden määritelmänä pidetään vähintään 10 vuosilustoa 25 mm matkalla Eli 2,5 mm sädekasvu Tapion taskukirja 2002 sivu 522.
Eli pitäisihän pystykarsittu männikkö kasvaa edes teoriassa sen verran, ettei karsinnan tuotto siirtyisi kolmanteen sukupolveen. Koska pystykarsitut puut pitää kasvattaa niin paksuiksi, että karsitun puun pintaan tulee ainakin 5 tuuman 12+ cm laatupuukerros kummallekin puolelle. Jolloin puun paksuuden pitäisi olla noin 40 cm karsitun rajan yläpäässä viimeisessä puustossa. Seuraavassa luokassa puut 18 cm paksuina ja 13 m pitkinä  á 0,167 m³  erotus edelliseen luokkaan 29 lit. Kun puu kasvaa 2,5 mm sädekasvun on paksuuskasvu 2 x 2,5 mm eli 5 mm  jolloin puu kasvaa kahdessa vuodessa sentin lisäpaksuutta. Paksuusluokan erotus 29 lit jaetaan 2:della = 14.5 lit. Tämän metsän VT 2 luokan luontainen vuosikasvu pitkällä ajalla on 7 m³ vuodessa ja kun arvioin lannoituksella saavan 9 m³ kasvun 9000 lit jaan sen 14.5 litralla jonka 1 puu tarvitsee vuosikasvuun on tulos 621 puuta.   
Tämä metsä ei kasva teoriassakaan kuin muutoman vuoden 2.5 mm sädekasvun koska paksumpi puu tarvitsee enemmän massaa samaan sädekasvuun. Laskelma ei ole aivan tarkka koska pituuskasvuksi tulee tällä laskukaavalla 50 cm vuodessa, mutta jos jaetaan kasvu 3 vuodelle tulee pituus- kasvuksi 33,3 cm ja sädekasvuksi 1.67 mm kasvuun 9,7 lit  jolloin  9 m³ kasvuun tarvitaan 928 puuta. Tämä metsä on harvennettava noin 12-13 vuoden kuluttua uudestaan.




Rasti 19

Rinnemetsä useita harvennuksia





Tämä metsä on taas harvennettava. Jota olen jo kolme kertaa harventanut ja välilläkin joitain erikoistarpeeseen tarvittavia puita poistamalla. Tästä lohkosta on harvennuspuuta kertynyt yli 300 m³/ha vuodesta 1968, jolloin se ensimmäisen kerran harvennettiin.
LOPUKSI:
Metsäni kovimmilta mailta on harvennettu 25 ha alalta 6044 m3, josta on tehty aukko hakkauksia 8,8 ha alalle, joita on harvennettu ennen hakkuuta aukeiksi 1- 2 kertaan, joten 241 m3 harvennuksista ha kohden on täytynyt olla yli 300 m³ harvennuksia, joka on hyvä tulos. 
1947 saadun raiskiometsän alkupuusto oli 1619 m³. Tästä metsästä on myyty puuta 1960 – 2013 yhtensä 9281 m³. Siitä tulisi 9.281 km pitkä 1m umpipuupino. Metsästäni on 10 km matka kotiin. Kun saan ”myyntipinon” sinne 10 000 m³ voin jättää sen hoitamisen nuoremmille vielä parempana, kuin itse sen sain.

KIITOS KUN JAKSOIT VAELTAA NÄIN VIRTUAALISESTI METSÄSSÄNI JA TOIVOTTAVASTI OPIT JOTAIN JA ALAT POHTIA METSÄSI TUOTTOJA.





Arvo Kettunen
040-5835 484
arvokettunen47@gmail.com

1 kommentti:

  1. Todellakin hyviä kirjoituksia. Herättää totisesti ajatuksia, ongelmana on vaan tähän saakka tasainäiskasvatetut metsät. Tarvii laittaa jäitä hattuun ja käydä mittailemassa palstoja.

    VastaaPoista