Arvo Kettunen 2-vaiheisen metsänkasvatuksen metsässään lokakuussa 2023. Kohta metsässä
tehdään "vuoronvaihto" eli järeä tukkimetsä hakataan päältä pois ja valmiista nuoresta kuusikosta lähdetään kasvattelemaan seuraavaan tukkimetsää. 

Tervetuloa 2-vaiheisen metsänkasvatuksen havaintoretkelle Petäjäveden Metsäkulmalle lauantaina 21.10.23 kello 11:

Arvo Kettunen esittelee 2007 ostamassaan n. 5 hehtaarin metsässä toteuttamaansa 2-vaiheisen metsänkasvatuksen ("jatkuvan kasvatuksen") periaatetta ja tuloksia. 

Ensin männikkö harvennettiin riittävän harvaksi, jotta mäntytukit järeytyisivät tehokkaammin ja samalla saatiin valoa ja tilaa alikasvokselle eli kuusentaimistolle, josta onkin varttunut 15 vuodessa hyvinvoiva nuori kuusikko. Lähivuosina mäntytukit hakataan pois ja ryhdytään vaalimaan valmista kuusikkoa suoraan tukkipuuharvuuteen! - Alempaa löydät tarkemman kuvauksen.

Älä avohakkaa, vaan kasvata kahta metsää yhdessä metsässäsi! Säästät luontoa ja rahojasi, tienaat enemmän tukin myynnillä!

Ajo-ohje: 

Metsä sijaitsee Petäjäveden Metsäkulmalla Sahilantien varressa Jämsän rajan tuntumassa. 

Käänny Korpilahti-Petäjävesi -tieltä Koskenpää 19/Mäkikylä 9 -risteyksestä ja aja 700 m, käänny Salmijärventielle ja aja sitä 3,5 km ja pysäköi tien viereen Sahilantien risteyksen tuntumaan. 

Risteyksissä opasteet.   Google Maps: Sahilantie, 41900 Petäjävesi.

Soita meille, jos et löydä!  Tervetuloa! 

Jaakko Luoma 040-752 9688                              Arvo Kettunen 040-583 5484

-------------------------------------------

HIUKAN HISTORIAA TÄSTÄ TAPAUKSESTA:

J.L 9.10.23

LYHYT KERTOMUS ONNISTUNEESTA 2-VAIHEISESTA, LUONNONMUKAISESTA METSÄNHAKKUUSTA, JOSSA PÄÄLLYSMETSÄ HARVENNETAAN NIIN HARVAKSI, ETTÄ ALLE KASVAA ITSESTÄÄN UUSI METSÄ:

Arvo Kettunen osti 2007 Petäjäveden Metsäkulmalta (kuva 1 lopussa) 5 hehtaarin metsäpalstan, josta noin puolet soveltui heti 2-vaiheiseen (”jatkuva kasvatus”) metsänkasvatukseen.

Tältä alalta hakattiin 2008 (kuva 2 lopussa) vajaa puolet männyistä pois eli ”poistin tarpeettoman puustopääoman”, kuten hän itse sanoo: tavoitteena on päästä kasvattamaan suoraan arvokkainta puuta eli tukkia ja ohittaa halvemman, harvennuksissa poistettavan kuitupuun tuottaminen ja ennen kaikkea: vapauttaa kuusentaimisto eli seuraava metsä kunnon kasvuun.

Yläkuvasta, joka on otettu 2023, nähdään lopputulos: ylispuuto eli männyt ovat tilaa saatuaan nopeasti järeytyneet tukkikokoon ja ne hakataan lähitulevaisuudessa pois. Aluspuustona odottaa valmis kuusikko. Normaaliin avohakkuu-metsänviljely -menettelyyn verrattuna tässä voitetaan ajassa 15-20 vuotta ja säästetään uudistamiskulut n. 2000 euroa hehtaarilta.

Avohakkuun kautta ensiharvennus olisi odottanut tässä kuusikossa 30-35 vuoden päästä, jolloin metsästä olisi saatu kuitupuuta n. 60 m3 á 27 e/m3 eli 1620 euroa, joka ei olisi riittänyt edes uudistamisen kuluihin.

Tämän jälkeen Arvo Kettunen harventaa nuoren kuusikon (ehkä jo mäntyjen hakkuun yhteydessä) suoraan 750 puuta hehtaarilla, jolloin päästään kasvattamaan suoraan arvokkainta kuusitukkia, jonka osuudeksi hakkuukertymästä tulee 81%, kun se keskimäärin hakkuissa on reilun 40% luokkaa.

Arvo Kettunen:

”Kun jäävän puuston pienemmätkin puut saavuttavat 100 l tilavuuden, niin sen jälkeen kaikki kasvu on tukkia eikä uudistamisen kasvuviivettä tähän metsään tule. Kun jäljelle jäävä puusto kasvaa tukkia, niin puustossa on 75 m3 kuitua kasvatuksen loppuajan. Jos tätä metsää kasvattaa vielä 50 vuotta á 8 m3/vuosi/hehtaari eli yht. 400 m3, josta pois kuidun osuus, on tukkipuun prosentti 81 % Kun metsän kasvuksi laskee 8 m3/v á ja tukkipuun hinnaksi 75 €/m3, on tuotto vuodessa 600 €/ha. Tilastotietokannan 1985-2022 mukaan (Luke) Suomessa hakatun puuston tukkiprosentiksi sain laskemalla 41,3 %.”

Arvo Kettusen hakkuutapaa voisi kutsua myös perinteiseksi ”isäntälinjan” hakkuutavaksi, jossa harventamisen kautta pyrittiin metsää järeyttämään ja saamaan puustosta mahdollisimman paljon pihalle arvokkaampana tukkina. Viranomaisohjaus taas on pakottanut kasvattamaan metsiä tiheinä ja tasarakenteisina, jolloin harvennus- ja kasvatushakkuiden kautta on kertynyt vähempiarvoista kuitupuuta massateollisuudelle.

Jos joku on tästä mallista halunnut poiketa, häntä on helposti syytetty metsän vajaatuottoiseksi saattamisesta pohjapinta-alan mittauksella. Pohjapinta-ala on rinnankorkeudelta (130 cm) mitattujen puiden paksuuden mukaisen ympyrän pinta-ala hehtaarilla – ja se suosii metsää, jossa on kyllä paljn pieniä puita, mutta vähän kuutioita!

-Pohjapinta-ala suosi tasarakenteisia, ylitiheitä metsiä. Se oli tehty tehometsätalouden massan kasvatuksen tarpeisiin, ennen uutta 2014 metsälakia, selvittää Arvo Kettunen. Eli nykyään olisi jo enemmän vapautta hoitaa metsää niin, että se säilyy metsän näköisenä ja tuottaa enemmän arvokkainta tukkipuuta, mutta ymmärrys ja omiin kykyihin luottamus on käynyt yksityismetsissämme vähäiseksi.

Arvo Kettunen on laatinut luonnonmukaisesta hakkuusta kiinnostuneille valmiit taulukot, joiden avulla he voivat harventaa metsiään niiden järeyttämiseksi niin, että pysytään vielä pohjapinta-alojen määräysten rajoissa. Nämä ohjeet ja paljon muuta mielenkiintoista löytyy Arvon ja allekirjoittaneen kokoamasta nettisivustosta:     http://kettunenarvo.blogspot.com

Tiedotteen laati ja virheistä vastaa:

Jaakko Luoma  040-752 9688

Metsä 2007, kun Kettunen osti sen.

Metsä 2008, kun siitä oli otettu "turha" puustopääoma pois eli harvennettu suoraan sopivaan harvuuteen tehokasta järeytymistä ajatellen. Samalla alla olevat kuusentaimet saivat lisää valoa ja tilaa ja ampaisivat vahvaan kasvuun, minkä voit todeta ensimmäisestä 2023 otetusta kuvasta.